Jopas onkin nyt ollut vaikeaa saada mitään kirjoitettua.
Mutta pieni briiffaus siis, pari TopTeam leiriä takana, vähän ristiriitaisia tunteita kyllä. Paljon uusia juttuja, paljon hyviä menttaalipuolen hommia, paljon fysiikkatreenejä, paljon mukavia uusia tuttavuuksia. Mutta jotenkin tuntuu, että "kun nyt en oo vaan tänne ihan tarpeeks hyvä", niin no.. oonhan sitä joo saanut yhden porokoiran kolmosiin. Ei oo arvokisakokemusta, ei oo kolmosista voittoja tmv. Nooo, yritetään kääntää vielä voitoksi tämä alamainen olotila.
Ollaan vähän kisattukin, kaksista kisoista ollaan jo haettu nollakin. Eli kakkosiin nousu ei välttämättä enää niin kovin kaukana ole. Yksien katastrofikisojen jälkeen oli aika vähän katsastaa omaa meininkiä kisoissa. Ja nyt olen ottanut tavaksi, että en lähde tavoittelemaan oikeastaan mitään muuta kuin hyvää yhdessä tekemistä. Ja kisaratojen jälkeen kirjoitan 5 positiivista asiaa radalta ja 1 kehityskohteen! On toiminut kyllä itsellä aika hyvin, jotenkin ylimääräinen jännitys on lähtenyt pois ja eipä ole tullut kertaakaan enää radalta pois niin että ei olisi ollut iloinen fiilis.
Treenaaminen on nyt jäänyt ihan älyttömän vähäiseksi, lähinnä siksi että olen ollut kisaamassa melkein joka viikonloppu ja viikolla ei vaan kerkeä ja on toki ollut niin kylmääkin, että ei hirveästi ole kiinnostanutkaan treenata :P
Nyt vähän lisää valoa kehiin, työstressit pois ja treenit käyntiin niin ehkä sitä huomaa taas jossain vaiheessa kehitystä tapahtuneen.