torstai 17. marraskuuta 2016

Sertiä pukkaa

Joo! Näin se on, saatiin meidän uran toinen nolla kolmosissa ja samalla saatiin Serti! Oltiin toisia, hävittiin vain vuoden 2014 SM-voittajalle.

Ihan hirveä suoritus oli tuo rata, mutta kohtuu hyvältä silti tuntuu =) Einstein luonnollisesti karkasi lähdöstä, kuten se tuntuu tekevän aina ekalla radalla. Neljä estettä teki omineen ja siitä sitten pääsin jo jonkinmoiseen ohjaukseen... muutamia tosi isoja lenkkejä + siiven ympäripyöritys oli varsin "iso". Keinulla arvelinkin olevan vähän haasteita, edellisenä päivänä muistin, että ollaan tehty ehkä 1½kk sitten viimeksi keinu... ei ollut kaunis keinu ei :D Tarvinnee vähän muistutella mieliin =)


torstai 8. syyskuuta 2016

Nolla!!

Jee! Joulukuu oli tänä vuonna ajoissa! Kisaaminen alkaa tehdä tehtäviään ja ollaan ehkä taas pikkusen paremmin radoilla kartalla kuin aiemmin! Tehtiin siis nollatulos kolmosissa viikonloppuna Kouvolassa.

Ohessa siitä video!


Paljon on vielä treenattavaa kyllä!

1. Luottamus koiraan ja omaan ohjaukseen pitää saada paremmaksi.
2. Keppiosaamista lisättävä reilusti
3. Erikoishypyiltä kääntyminen, esim. pituudelta 180 astetta, pituuden hyppääminen "tyhjään" yms.
4. Kontakteille taas tehokuuri. Lentokeinu, A-loikka, puomi taisi olla ainut minkä otti hyvin.  (Kotkan kisoissa Keskiviikkona tosin toimi kaikki kontaktit jossain määrin, ainakin paremmin kuin Kouvolassa.

Sitten taas ihmettelyäni kisoista. Suomessahan hirveästi on koirilla kisoissa ongelmia kontaktien kanssa. Miksi kontaktien korjaamisesta kisoissa on tehty niin kauhea asia ? Muutaman tapauksen nyt viikonlopun kisoissa näin, jossa koira varastettuaan kontaktin, palautettiin takaisin kontaktille ja tämän jälkeen jatkettiin rataa normaalisti, aika joka tähän kului oli noin 2-3 sekuntia. No tästä huolimatta tuomarin pilli se alkaa vinkumaan viimeistä päivää.. keppejähän voi hinkata kyllä ihan useasti, olen itsekin joskus ottanut n. 4-5 kertaa kepit kokonaan uusiksi.

Joo, jos kaikki tekisi kontaktikorjauksia, niin kauheasti kisapäivät venyisivät? No josko se olisi yleisesti hyväksyttävää niin ehkä se ei aiheuttaisi mitään vihan purkauksia. Onhan radalla maksimiaika, miksi sitä ei sitten saa käyttää vaikka siihen treenaukseen. Eiköhän suurin osa koirakoista kuitenkin lähde hakemaan parasta suoritustaan, eikä sitä treeniä. Tuntuu vaan kohtalaisen naurettavalta, että maksan vaikka 13-15€ startista, kontaktieste on vaikkapa toisena esteenä, koirani varastaa sen, palautan koiran kontaktille ja sitten pitäisi lopettaa tekeminen. tähän meni sitten mitä, 5-6 sekuntia kokonaisuudessaan. Vähän saatanan kallista.  Vaikka oppirahoja maksetaankin, niin kyllä sille rahalle pitäisi jotain vastinettakin saada.

No mutta se avautumisista, sunnuntaina kohti vantaata ja BAT:n syyskisoja. Paljon huippuja koirakoita kisaamassa, kivaa kisata ja kattoa! =)

perjantai 12. elokuuta 2016

Treeniohjelma

Jee! Pikkasen on ollut taukoa taas päivittelyssä.

Havahduin tuossa taannoin, että ratasuorittaminen oli aivan ala-arvoista. Ei saatu treeneissä menemään mitään hyvin, radan tekeminen oli tosi työlästä ja nollien tekeminen tietysti vielä ihan mahdottomampaa. Saman oli havainnut myös Maija Hikan kanssa. Aikamme pähkäiltyämme tajusimme, että emme ole tehneet varsinaisesti ratatreeniä pitkiin aikoihin, tarkoitan nyt nollaratatreeniä, jossa koitetaan vain ja ainoastaan tehdä hyvä nolla.

Otettiin muutama kerta Maijan kanssa itseämme niskasta kiinni, ja rakennettiin kaksin joku täyspitkä rata. Rakentaminenhan nyt on tietyllä tavalla tuskaista kun pitää kantaa esteet kontista ja sitten vielä treenin jälkeen sitten takaisin konttiin. No nämä ratatreenit olivat molempien osalta aivan katastrofeja, ei mitään järkeä, ei mitään kokonaisuutta, alkoi tuntumaan, että on unohtanut kokonaan agilityn. Agilityitsetunto meni aika pohjamutiin.

Tästä heränneenä tullut mieleen, että pitäisi ilmeisesti kehittää jonkinnäköinen treeniohjelma & kisaohjelma, jotka tukisivat toisiaan. Itselle ainakin tärkeää on näköjään pitää yllä radantekoa, radanlukua, yhteisen rytmin ylläpitoa. Yksittäiset treenit tietysti tärkeää, mutta aivan ehdoton tuo radalla tekeminen.

Ajattelin, että kun normaalisti koitan treenata kolme kertaa viikossa (kisat ovat myös treenikerta), voisi soveltaa niin, että 2 kertaa olisi ratatreeniä ja sitten 1 kerta aina sitten radoilta poimittujen ongelmakohtien treenaamista. Pitää tämä nyt tässä lomien jälkeen aikatauluttaa jotta saisi toimimaan ja alkaa seuraamaan alkaako radan tekeminen kisoissa olemaan joskus joulukuussa jo helpompaa ja varmempaa!

Tuossa muuten tullut aika paljon videoitua noita treenejä, niin onpa muuten todella vähäiset ne määrät kun koira tekee agilityä, naureskelin tuossa taannoin valloilla olleen "muutama minuutti viikossa" treenimantralle, mutta kun katsoin esimerkiksi 20 esteen ratatreenin kestoa, mitä koiran kanssa tehtiin, niin kesto taisi olla yhteensä 3-4 minuuttia, yhteensä kuitenkin treeniaika oli jotain 30 minuuttia, eli on sitä opittu hieman analysoimaan omia tekemisiä ja kuivaharjoittelemaan hankalia kohtia =)

Sunnuntaina taas aloitetaan kisaaminen I-HAH:n kisoissa kolmella radalla, viimeksi taidettu toukokuussa kisata virallisesti kolmosen kisoissa. Agirodussa käytiin joukkuerata ja open class juoksemassa ja SM-kisoissa joukkueradalla hakemassa tokan esteen jälkeen hylly! Kokemus tuokin! :D

lauantai 21. toukokuuta 2016

Kisaamista

Taas on hieman kisailtu, nyt päästiin tänään jo siihen pisteeseen taas, että saadaan jopa jotain tuloksia. Näin se on mennyt niin ykkösissä ja kakkosissa ja toivottavasti myös kolmosissa, hyllyt -> tulokset -> nollat.

Tänään oli Johanna Nyberg tuomaroimassa neljä rataa, varsin vauhdikkaita ja mukavia ratoja, mutta huomattavaa jännitystä on itsellä. Viimeisille kahdelle radalle sain jo jännityksen purettua melko hyvin ja sieltä alkoi jotain tuloksiakin tulla. Eli kolmannelta radalta 10 (2xkontaktivirhe, joo kontaktit otetaan taas tehomuistutteluun) ja neljänneltä vitonen kun rynnin kepeille (tästäkin olisi kyllä A:lta pitänyt vitonen antaa) Oli kyllä järjettömän kivaa taas kisata, löytyi paljon kehityskohteita taas. Tiukat käännökset, ne on nyt ihan seuraavaksi tehotreenin alla kontaktien kanssa. Einstein on aika pitkälaukkainen koira ja selkeästi ei vaan toimi noi mun myöhässä olevat ohjaukset, katselin videoilta muita vähän eri laukalla olevia koiria ja niiden koirakoiden ohjauksiin nähden olen hyvin ajoissa, mutta se ei vaan riitä Einsteinille, sille pitää näköjään olla vielä enemmän ajoissa :D Ja haastavaahan tästä tekee se, että se on se sekunnin kymmenys, mikä erottaa tiukan käännöksen ja kiellon.. Olen siis aika varmuudella aina myöhässä. :D Pitää vähän tutkia youtubea, josko sieltä löytyy samanlaisella laukalla kulkevia koiria hyvillä ohjaajilla, voisi saada jotain ideoita asioiden uudelleen mietintään. Joitain ideoita jo onkin kyllä, pitää vaan vähän treenata jotta voi ottaa käytäntöön.

Alla meidän paras suoritus tältä päivältä, arvosana ehkä semmonen 7+, mutta fiilis oli kyllä hyvä, varsinkin lopun takaaleikkauskäännön onnistumisesta =)


lauantai 14. toukokuuta 2016

Kisaa kisaa...

Oli tuossa oman seuran kilpailut, tuomarina Jari Suomalainen. Radat olivatkin hyvin pitkiä, vauhdikkaita ja itselle vielä aavistuksen liian haastavia.  Radat löytyvät osoitteesta http://kooijari.blogspot.fi/2016/05/kotka-852016.html

Tykkäsin kyllä radoista, oli nimenomaan semmosta hyvää vauhtia, kovaa mentiin jne. Sieltä sitten tuli kyllä niitä omia ongelmia esiin. Kovassa vauhdissa suoritettavat hypyt jotka ovat ns. etenemissuunnassa ovat kyllä meille vaikeita, en osaa ohjata ja koira ei osaa lukea minun virheellisiä ohjauksia oikeiksi :)

Kiitoksia Jaanalle, seuraavassa meidän suorituksia kolmen hyllyn verran. Kovaa mennään, mutta vielä kun saa kohdilleen ohjaukset! =) Ja edelleen, tiukat käännökset edelleen hakusessa. Mutta kyllä täytyy sanoa, että vauhtiin olen kyllä tyytyväinen :)


Seuraavaksi tarkoitus mennä kisaamaan 21.5. Kotkaan.

lauantai 30. huhtikuuta 2016

Kolmosten aloitus

Noniin, nyt on otettu kolmosissa ensimmäiset startit. Ei jäänyt paljoa jälkipolville kerrottavaa. Olin jopa parin ekan radan jälkeen melkein menemässä vanhaan minääni ja meinasi alkaa agsamasennusta puskemaan. Ei muuta kuin siis pakottamalla etsimään niistä hyviä kohtia...


  • Hyvät kontaktit!
  • Putkiin irtoaminen aivan ilmiömäistä
  • Vauhti on kovaa
  • Saatiin molemmille agsaradoille ihan sujuviakin pätkiä, tosin noin 5 esteen sarjoina... mutta kuitenkin =)
  • Okseri viimisenä esteenä ei ollut ongelma 2 / 3 radasta. 
Hyppärille vielä jotenkin sain itseni kasattua ja se menikin kolmanneksi viimeiselle esteelle ihan nollana, mutta jostain on nyt näköjään kehitetty keppiongelma! Kolmannella kerralla vasta oikein kepeille sisään, vaikka tulokulma oli helppo. Samanmoisia ongelmia oli kahdella aikaisemmallakin radalla, joten siis, erityisesti kehityskohteena KEPIT! Oli näköjään kahdella radalla vielä kepit niin, että itsenäisesti päähän suoritettuna olisi tuonut järjettömän paljon etua seuraavaan ohjaukseen, joten siis, sisäänmenot, itsenäisyys, päähän tehtävät ohjaukset treenin alle. 

Mutta kaikenkaikkiaan ihan OK kokemus, saatiin yksi tulos, vaikka olikin kauhean huono tulos =)

En tiedä oliko nyt vaan kisaporukka vapun viettoon lähdössä, mutta tunnelma oli jotenkin ankea. En ole kolmosissa liiemmin aiemmin kisannut, joten en tiedä onko se aina näin, mutta hävettää kun joku tekee nollan ja vain muutama ihminen paristakymmenestä katsojasta/kanssakilpailijasta taputtaa... paska meininki!

perjantai 29. huhtikuuta 2016

Rohkeus!

Onpas tämä Agility taas niin kivaa! Yksi mahtavimpia juttuja mitä tässä on ehkä TopTeamin myötä tullut, on rohkeus, rohkeus yrittää uutta, kokeilla erilaisia ratkaisuja ja nähdä erilaisia vaihtoehtoja toteutuksiin!

Hyvä esimerkki on, keskiviikkona treenasin oikeastaan ensimmäistä kertaa ehkä sitten vuoden 2011 vippausta, ei sujunut silloin joten hyvin skeptinen olin aiheen tiimoilta. Maija osasi mulle hyvin selventää miten se pitäisi tehdä, tein muutaman kerran ja onnistuin molemmilla kerroilla =)

Olikin ohjatut treenit torstailta sitten peruttu, niin mentiin osalla porukkaa tekemään OMD Mikko Aaltosen treenihaastetta. Sieltä löytyikin sitten yllätys yllätys, kohta johon tuli mieleen vippaus tehdä. Ja tässä nyt tuleekin tuo, mikä jo moneen kertaan on mainittu, rohkeus, eli tottakai kokeilin siihen vippausta ja ai että, sehän oikeasti toimi ihan törkeän hyvin! Ohjaustekniikka mitä olen karttanut kuin ruttoa, koska en ole koskaan sitä osannut, enkä oikein tiennyt miten se pitäisi toimia ja nyt teen sen jo jonkinmoisessa radanpätkässä! Alla videonpätkä tuosta treenistä, vippaus siis esteellä kolme! Keinun jälkeinen elämä olikin vähän hämärää mutta kepeille vienti, ai että, kylläpä vaan toimikin! =)


Huomenna sitten tosiaan startataan kolmosten kisat! Siellä sitten vaan taas rohkeutta peliin, vippauksia ja erikoisia, meille toimivia ratkaisuja! =)

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Käännöksiä

Kävin perjantaina vähän katsomassa kun Maija kisasi kolmosissa lainakoira Friidalla. Siinä sitten huomasin, että kappas on tuommosia siiven ympäri pyörityksiä jonkin verran ja oma tunne niistä on, että en osaa niitä ollenkaan ohjata. Joten eipä muuta kuin nokka kohti hallia ja treenaamaan.

Hyvin on herkässä käännökset, toimii kunhan en ole edessä, tee liian aikaisin liikkeitä yms. mikä voisi kieltoja aiheuttaa. Olin todella yllättynyt kuinka hyvin itseasiassa sainkin toimimaan tuon äkkiseltään väsäämän reenin.  Kehitystä tapahtunut tälläkin saralla. Hyvä.  Sain aiheesta myös jonkinlaisen videon tehtyä, allapa sekin.

Vappuaattona olisi tarkoitus korkata kolmosten kisat Hyvinkäällä Markku Kaukisen radoilla. On näemmä omat vappuaatotkin muuttuneet entisajoista hieman. :D




perjantai 22. huhtikuuta 2016

Kolmosiin!!

Noniin, nyt se on sitten totta! Noustiin Einsteinin kanssa kolmosluokkaan!! Jihuu! Kotkan kisoissa, kahdelta ekalta radalta nollat ja siitä sitten kolmosiin! Kylläpä vaan oli hieno fiilis, edelleen on! Ja mikä paransi vielä iltaa, seurakaveri Maija ja Elmo nousivat myös kolmosiin :) Muutenkin oli kyllä todella hyvä Seurafiilis tuolla :) Hyvä meidän seura! =)

Tässä meidän radat tuolta illalta, on parempiakin suorituksia tehty, mutta nämä oli kyllä hyvin taisteltu jotta saatiin nollat!


Treenitkin oli Torstaina, jotenkin tuntuu, että aletaan löytää kokoajan enemmän ja enemmän meidän yhteistä tekemistä, paniikki vähenee jatkuvasti, tuntuu että kerkeää paikkoihin varsin hyvin,  luottaa koiraan enemmän, ei tule tehtyä "varmisteluja" jatkuvasti. Tää on ihan sairaan kivaa! :)


lauantai 16. huhtikuuta 2016

Noniin, kevät on edennyt siihen pisteeseen, että on aika hieman parsia kasaan mitä tässä viimisen puolisen vuoden aikana on tapahtunut .

Suuressa roolissa agilityn kannalta on ollut oma osallistuminen Top Teamiin, kisaaminen ja kouluttaminen.

Viimeinen Top Team leiri oli Huhtikuun alussa Lohjalla. Aiempien kokemustan mukaisesti lähdin hieman taas skeptisesti liikenteeseen, lähdin pääasiassa hakemaan kehityksen kannalta tärkeitä osasia henkisen ja fyysisen valmennuksen puolelta. Tähän saakka oli ollut noista lajiharjoitteista enemmänkin fiilis "ei me vaan osata". Mutta hohoo! Tällä kertaa me jopa osattiin jotain, muutosta oli tapahtunut niin ohjaamisessa, liikkumisessa ja periksiantamattomuudessa.

TopTeam on ajansaatossa aiheuttanut tunteita suuntaan jos toiseenkin, mutta näin nyt kaiken jälkeen sanoisin, että olipa todella hienoa osallistua. Se yhteenkuuluvuuden tunne, toisten kannustaminen, toisten onnistumisista iloitseminen, kyllä, ihan muita asioita kuin itse laji. Mutta mielestäni tuo yhteishenki oli aivan ehdottoman parasta! Ja palautteenantotilaisuudessa kaikilla tuntui olevan aikalailla samankaltaiset ajatelmat.

Top-asiat siis itselläni tuosta kokonaisuudesta:

  1. Yhteishenki
  2. Mentaalivalmennus, negatiivisuuden kääntö positiivisuudeksi, epäonnistumisista voiman saanti, eikä jäädä murehtimaan epäonnistumisia. Jännitys ratasuorituksilta lähestulkoon hävinnyt. 
  3. Fysiikkavalmennus, on ilo huomata, että pienillä muutoksilla elämäntavoissa, liikunnassa yms. saa jo isoja muutoksia aikaiseksi =) Tätä pitää ehdottomasti jatkaa ja jalostaa. 
  4. Lajitreenit. Osaltaan nämä olivat itselle aluksi masentavia, katsoa siinä nyt jonkun SM-voittajan tmv. ratasuoritusta ja lähteä sitten yrittämään itse perään... voin sanoa, että ei ihan onnistunut :-D
Itsehän en ole koskaan harrastanut oikein mitään urheilulajia, varsinkaan semmosta missä olisi tuota yhteishenkeä päässyt kasaantumaan. Musiikkipuolella mennään enemmän ehkä ystävälinjalla ja musiikin "suorittaminen" kun ei ole sellaista kilpailua :)

Kahden ensimmäisen Top Team Leirin jälkeen alettiin vähän jo löytämään meidän yhteiste tekemisen meininkiä Einsteinin kanssa. Saatiin melko nopeasti kasaan Luvat ja noustiin kakkosiin. Kakkosissa sitten ollaan käyty muutamat kisat starttaamassa, saavutuksena yksi Luva niistäkin.  Neljä suoritusmerkintää siis kisakirjassa, kaikki sijoituksella 1. ja kaikissa etenemät yli 5 m/s, tähän mennessä olen siis tuloksiin varsin tyytyväinen =)

Jos löydän jostain aikaa, niin tulossa jotain videokoostetta myös TopTeam harjoitteista, kyllä siellä jotain onnistumisiakin oli =)

Kiitoksia kaikille valkuille ja kanssatiimiläisille, kisakentillä nähdään!!

Kaikenlaisia harjoituksia TopTeam leireiltä löytyy Sanna Lehtosen blogista, tuossa linkki viimeisen leirin fiiliksiin... http://sannalehtonen.blogspot.fi/2016/04/tieto-siita-etta-mita-tahdon-voin.html













keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Ajoitus, ajoitus, ajoitus!

Siinä kiteytettynä suurin haaste minun ja Einsteinin agilityssä. Ei ole kyse, että koira ei käänny, että ei osaa jotain ohjaustekniikkaa, ei pysähdy kontaktilla, vaan yksinkertaisesti siitä, että olen myöhässä. Armottomasti myöhässä.

En oikein uskonut että olisin aina myöhässä ja ajattelin, että pitää treenata vain käännöksiä tiukemmaksi ja sitten koira suorittaa ne paremmin. No normaalitavoistani poiketen, videoin, katsoin ja analysoin videot. Johtopäätelmä aivan yksinkertaisesti, olen myöhässä. Jokaikisessä ohjauksessa!

Mistä tämä sitten johtuu, muutamia syitä nyt olen asiaan keksinyt:


  1. Liika varmistelu
  2. Estelukituksen "tunnistamattomuus"
  3. Koiran nopeuden väärin arviointi
On totta, että meillä ei toimi esimerkiksi ihmisnuoli juurikaan, Einstein juosta jolkottaa melko täysiä vaikka seisoisin linjan päällä, tämä on koulutuksellinen kysymys ja sen saa nopeasti kuntoon, mutta perusohjauksilla tuo ajoitus vaan on se _juttu_

Tässä vielä video yhteen kohtaan, jossa näkyy hidastettuna tuo, kuinka olen myöhässä, viimeisilläkin kerroilla joissa koiran linja on jo parempi, on ohjaus auttamatta myöhässä. 

Nyt on taas selkeä treenisuunta, ajoituksen parantaminen ja sitten yksittäisten tekniikoiden opettelu ja parantaminen. 

Kisarintamalla on tapahtunut, ollaan noustu kakkosiin ja jopa yhdet kisat käyty niissäkin. Ei ihan vielä riitä oma tekninen taitavuus kyllä sujuvaan kakkosten ratojen suorittamiseen, ainakaan teknisesti vähän haastavampien ratojen kohdalla. Mutta onneksi tässä on intoa, niin eiköhän nekin ala vielä sujumaan :)

maanantai 25. tammikuuta 2016

Kuulumisia

Jopas onkin nyt ollut vaikeaa saada mitään kirjoitettua.

Mutta pieni briiffaus siis, pari TopTeam leiriä takana, vähän ristiriitaisia tunteita kyllä. Paljon uusia juttuja, paljon hyviä menttaalipuolen hommia, paljon fysiikkatreenejä, paljon mukavia uusia tuttavuuksia. Mutta jotenkin tuntuu, että "kun nyt en oo vaan tänne ihan tarpeeks hyvä", niin no.. oonhan sitä joo saanut yhden porokoiran kolmosiin. Ei oo arvokisakokemusta, ei oo kolmosista voittoja tmv.  Nooo, yritetään kääntää vielä voitoksi tämä alamainen olotila.

Ollaan vähän kisattukin, kaksista kisoista ollaan jo haettu nollakin. Eli kakkosiin nousu ei välttämättä enää niin kovin kaukana ole.  Yksien katastrofikisojen jälkeen oli aika vähän katsastaa omaa meininkiä kisoissa. Ja nyt olen ottanut tavaksi, että en lähde tavoittelemaan oikeastaan mitään muuta kuin hyvää yhdessä tekemistä. Ja kisaratojen jälkeen kirjoitan 5 positiivista asiaa radalta ja 1 kehityskohteen! On toiminut kyllä itsellä aika hyvin, jotenkin ylimääräinen jännitys on lähtenyt pois ja eipä ole tullut kertaakaan enää radalta pois niin että ei olisi ollut iloinen fiilis.

Treenaaminen on nyt jäänyt ihan älyttömän vähäiseksi, lähinnä siksi että olen ollut kisaamassa melkein joka viikonloppu ja viikolla ei vaan kerkeä ja on toki ollut niin kylmääkin, että ei hirveästi ole kiinnostanutkaan treenata :P

Nyt vähän lisää valoa kehiin, työstressit pois ja treenit käyntiin niin ehkä sitä huomaa taas jossain vaiheessa kehitystä tapahtuneen.